Kahdeksan myyttiä valehtelusta
Mikroilmeiden isä ja ihmisvalheenpaljastaja Paul Ekman kertoi kahdeksasta suurimmasta myytistä valehtelusta Forbes-lehdelle. Ekman on valehtelun ja tunteiden tutkija ja on toiminut esimerkiksi Paljastavat Valheet-sarjan päähenkilön inspiraationa. Forbesin haastattelussa hän rajasi yleisimmät uskomukset valehtelusta ja totuuden niiden takana.
Myytti no.1 – Kaikki valehtelevat.
Vakavissa asioissa joissa työ- tai parisuhteen katko on kyseessä, tai valheet jotka saattasivat puhujansa vankilaan, ovat rikollisten ja huijareiden arsenaalia - ei meidän muiden.
Myytti no.2 – Kukaan ei valehtele.
Melkein kaikki ihmiset kertovat valkoisia valheita. Imartelu tai tylsältä maistuvan illallisen kehuminen ovat tavallisia valheita, joita useimmat meistä kertovat.
Myytti no.3 – Naiset ovat parempia havaitsemaan valheita.
Tämäkään ei pidä paikkaansa. Useimmat ihmiset ovat onnettomia valheiden havaitsemisessa ja lankeavat huijareiden sepustuksiin kerta toisensa jälkeen. Monesti kyse on siitä, että velehdeltu haluaa uskoa valheisiin. Kukapa meistä haluaisi uskoa puolisomme pettävän meitä, lastemme käyttävän huumeita tai työntekijämme kavaltavan yrityksemme rahoja? Näitä valheita on hankala havaita juuri sen takia, että emme haluaisi näiden petollisten asioiden olevan tosia.
Myytti no.4 – Psykopaatit ovat täydellisiä valehtelijoita.
Psykopaatiien ei olla näytetty olevan parempia valehtelemaan kuin muutkaan. Psykopaatit ovat kylläkin useasti karismaattisempia ja haluamme uskoa enemmän karismaattisten ihmisten sanomisiin. Tämä johtaa helposti lankaan astumiseen.
Myytti no.5 – Vilkaisu ylös tai vasemmalle on merkki valehtelusta.
Asiaa on tutkittu ja mitään yhteyttä ei ole löydetty erisuuntaisten vilkausten tai katseen kohdistamisen ja valehtelun välille.
Myytti no.6 – Mikroilmeet ovat merkki valehtelusta.
Mikroilmeet paljastavat tunnereaktion, jota peitetään. Tätä voisi pitää jonkinlaisena valheena, mutta viaton ihminen stressaavassa tilassa voi peitellä pelkoaan tai vihaisuuttaan. Taustalla olevien tunteiden syitä pitää tutkia, mikäli tästä haluaa päätellä valehteleeko joku vai ei.
Myytti no.7 – On tieteellinen koe, jolla voidaan todeta valehteleeko joku vai ei.
Tiede ei ole vielä tuottanut laitetta, koetta tai aparaattia jolla pystyttäisiin mittaamaan luotettavasti valehteleeko joku vai ei. Klassinen valheenpaljastin, eli polygrafi, antaa tuluksen joka on vain hieman tarkempi kuin satunnainen arvaus. Valheenpaljastimesta voi silti olla hyötyä esimerkiksi poliisin tutkimuksissa, mutta varmaa tulosta se ei anna.
Myytti no.8 -Ihmisen käyttäytymisestä ei voi päätellä valehteleeko tämä.
Ihmisten käyttäytymisestä löytyy merkkejä, joista voi päätellä, että koko totuutta ei kerrota. Valehtelijoilla on noin kolmetoista erilaista merkkiä, jota ammatiilainen voi seurata. Mikroilmeet ja elekieli ovat tärkeimmät seurattavat, mutta merkkejä on muitakin. Samanaikainen olankohatutus itsevarman toteamuksen yhteydessä on mm. merkki, että jokin voi olla vialla.