Tämän persoonallisuusprofiilin Facebook on rakentanut klikkailujesi perusteella.

Netti on täynnä persoonallisuustestejä. Suosituimmat ilmestyvät Facebookin virtaan tai puolijournalististen medioiden sivuille. Suosituimpia meemejä tuottavat myös ns. Myers–Briggsin tyyppi-indikaattorin innoittamia kyselyitä, jotka jaottelevat ihmisten ominaisuuksia ekstrovertteihin ja introvertteihin, ajatteleviin ja tunteileviin ja muihin tutulta kuulostaviin persoonaliisuuden piirteisiin. Indikaattori on saanut vuosien varrella aljon kritiikkiä ja sitä pidetäänkin monessa mielessä pseudotieteellisenä tuotoksena.

Ajatus kartoittaa, yksikertaistaa ja lokeroida ihmisen persnoollisuuden piirteitä on kuitenkin houkuttelva, joten testejä tehdään todella paljon. Niitä käytetään paljon myös rerkrytoinnissa ja monesti työnhakijat pyydetäänkin täyttämään Myers-Briggsin tyylisiä kyselyitä. Näiden tulosten käytettävyyttä voidaan kuitenkin pitää kyseenalaisena. Testit pohjaavat useasti intuitiiviseen "fiilispohjaiseen" kokemukseen siitä, että useat ihmiset löytävät tuloksista hyvän kuvauksen itsestään. Ongelma onkin, että aivomme rankentavat narratiivin melkein mistä positiivisesta kuvauksesta tahansa, ja tätä kognitiivista vääristymää kutsutaan Forer-efektiksi, tai Barnum-efektiksi.

Kyselyt näyttävät siis olevan kehno tapa luodata ihmisen persoonallisuutta. Nykyään on modernimpiakin työkaluja profiloida ihmisten persoonallisuutta - tai ainakin heidän mieltymyksiänsä. Tämä tehdään internetissä käyttäytymisen perusteella. Google on kuuluisa ihmisten seurannasta. Google kuitenkina tarjoaa jonkun verran työkaluja, joista voi käydä katsomassa miten hakukonejätti ohjaa näkemiäsi mainoksia mm. selaushistroriasi pohjalta ja esimerkiksi sen kuinka paljon paikannushistoriaa liikkumisestasi yritykseltä löytyy.

Vaikka Googlen mainosprofiili ei osuisikaan lähelle todellaista persoonallisuuttasi, tai mieltymystäsi, kerää Facebook klikkailujesi perusteella omaa analyysiään. Tähän pääsee käsiksi omista asetuksista klikkaamalla:

1. Asetukset

2. Mainokset

3. Omiin asetuksiin perustuvat mainokset

4. Hallinnoi asetuksia, joiden perusteella näytämme sinulle mainoksia

5. Siirry mainosasetuksiin

Tältä näyttää tämän blogaajatoimittajan "persoonallisuusprofiili". Tunnen jo Forer-efektin kuiskaavan korvaani, kuinka voin kääntää tämän kuvaukseksi kuinka: Uutiset ja liiketalouden tapahtumat ovat tärkein asia, mitä Facebookista haen - en siis suinkaan julkkishömppää tai shoppailua. Myers–Briggsin tyyppi-indikaattori varmaan pisteyttäisi minut tosiasiallisen puollele intuitiivisen sijaan sekä ajattelevan puolelle tunteellisen sijaan. Tai sitten ei.

Veikkaukseni kuitenkin on, että mainosten täsmääminen klikkailujeni perusteella on yllättävän paljon tieteellisempää täsmätoimintaa kuin Myers-Briggs-perusteinen rekrtyointiprosessi.

Tässä Curiosity.com:n tekemä video Myers–Briggsin tyyppi-indikaattorista sekä kritiikistä sitä kohtaan.

Tässä linkki opinnäytetyöhön joka käsittelee kognitiivisia vääristymiä rekrytointitilanteessa - esimerkiksi miten Forer-efekti saattaa vaikuttaa seulantaprosessiin.